(pronounced “Cull Eela”)
Tislaamo

Ensimmäinen rakennus valmistui vuonna 1846 ja siirtyi vuonna
1863 Bulloch, Lade and Co:n omistukseen. DCL osti tislaamon vuonna 1930. DCL sulautettiin
UD yhtiöön ja myöhemmin UDV yhtiöön joten se kuuluu nykyisin alkoholiyhtiö
Diageoon. 1970-luvulla tehtyjen uudistusten jälkeen tislaamossa otettiin
käyttöön kuusi tislainta.
Pitkään Caol Ilaa sai single maltina ainoastaan paikan
päällä vieraillessa, itsenäisiltä pullottajilta tai Italiasta, jossa sitä myös
myytiin. Fauna & Flora –sarjan tultua single malttien saatavuus Diageon
kautta parani. Caol Ila saavuttikin suuren suosion, jonka ansiosta se lisättiin
Classic Maltien joukkoon.
Tislaamossa käytetty ohra mallastetaan edelleen
paikallisesti Port Ellenissä. Viskissä käytettävä vesi tulee läheisestä Loch
nam Ban –järvestä laskien kristallin kirkkaana purona mereen, kuten aina
ennenkin.
Valinta
Islay –saaren viskit ovat pitkään olleet suurimmat
suosikkini viskien maailmassa. Voimakas turpeen ja savun sekoitus tuo viskille
sitä jotakin, joka on minulle erittäin mieluisa piirre viskeissä. Yksi Caol ilan
mielenkiintoisista erityispiireitä on sen merellinen aromi.
Caol Ilan viskeistä ei laajalti ole Suomen markkinoilla
saatavilla kuin 12-vuotias ”perustuote”, joten kun koitti mahdollisuus hankkia
tätä 18-vuotiasta maistettavaksi oli minun suorastaan pakko tarttua
tilaisuuteen.
Viski itse
Viskin kuvaus malts.com:in mukaan (englanniksi):
Appearance: Golden
Nose: Smoky
bonfires, then soapy water and wet wool, with a smouldering beach bonfire in
the distance. Hints of mineral oil, then wax. Develops scents of burnt pork
sausages.
Body: Firm,
smooth, light to medium.
Palate: Smooth
and mildly sweet start with good acidity and sea salt.
Finish: A
lingering, charred, slightly sour finish.
Hieman
erikoisemman kuuloisia viskiarvoita, ei kuitenkaan erikoisinta mihin olen
törmännyt viskejä maistellessani, erikoisin lienee erään viskin kuvauksesta
poimittu ”sukelluspukua”. Vaikka saippuavesi ja märkä villa hieman
mietittyvätkin kuulostaa tämä silti varsin lupaavalta Islayn tuotteelta.
Sekä vielä Jim Murrayn arvio:
"Another improvement on the last bottling,
especially with the comfortable intergration of citrus. But still too much
oil spoils the dram, particularly at the death.
(80/100) Nose 21, Taste 20, Finish 19, Overall
balance and complexity 20."
Lyhyt ja ytimekäs
arvio, keskinkertaisella tuloksella 80 pistettä Murrayn asteikolla “Good whisky
worth trying”, joten ei kun kokeilemaan.
Oma kokemukseni:
Väri:
Kullankeltainen.
Tuoksu:
Merellinen, Savuisuutta, Märkää villaa.
Maku: Suolainen,
hieman hyökkäävä, savuinen, ei havaittavissa sitrusta.
Jälkimaku:
Palanut/hiiltynyt, reilun savuinen.
Väri on piirun verran 12-vuotiasta tummempaa. Tuoksun
merellisyys ja savuisuus lupaavat herkullisia hetkiä. Vähän jäi mietityttämään
tuleeko märän villan tuoksu nenään vain, koska aivot kuvauksen perusteella
luulevat sen olevan läsnä. Maistaessa meren suolaisuus ja Islayn savu
hyökkäsivät aluksi melko voimakkaasti, mutta pehmenivät hyvinkin nopeasti.
Lopuksi suuhun jäi hiiltynyt vaikutelma.
Tällä kertaa en lisännyt vettä viskiini, joten jää nyt
kirjoituksesta syrjään veden vaikutukset viskiin. Kyseessä on kuitenkin
voimakkaita makuja ja tuoksuja sisältävä viski, joten veden lisääminen voi olla
suositeltavaa. Vaikka viski onkin alkoholipitoisuudeltaan melko mietoa.
Merellinen suolaisuus sopii minusta kivasti Caol Ilan
savuiseen viskiin. Viskiä maistellessa saatoin todella kuvitella itseni meren
rannalla loimuavan nuotion äärelle nauttimaan kesäillasta. Erittäin hyvä viski
savuisten viskien ystäville.

- Joonas
Lähteet: Marc A. Hoffmann - Viski
Jim Murray’s Whisky Bibble 2013
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti