Edellisestä kirjoituksesta onkin jo vierähtänyt tovi. Vaikka
viskejä onkin tullut maisteltua ja nuotteja kirjoiteltua ylös ei niistä
valitettavasti ole ehtinyt kirjoittelemaan blogiin tarinoita.
Tislaamo:
Springbankin tislaamo sijaitsee Kintyren niemimaan
eteläkärjeesä Campbeltownin kaupungissa Longrow Street:llä. Virallisesti
tislaamo on perustettu vuonna 1828, mutta omistajaperhe oli jo kolme vuotta
aiemmin avannut samalle paikalle tislaamon nimeltä Riechlachan. Toiminta aloitettiin
salapolttona, mutta pian tislaamolle myönnettiin virallinen toimilupa.
Tislaamon omistaa edelleen Mitchellin suku. Tislaamo
itsessään ei ole 1900-luvun alun jälkeen kokenut suuria muutoksia. Vain
tislaamon oma mallastamo saneerattiin ja otettiin uudelleen käyttöön
1990-luvulla.
Campbeltownin seudulla viljellään ohraa varta vasten
tislaamon omaan käyttöön. Springbank lieneekin nykyisin Skotlannin ainoa
tislaamo, jossa viskin valmistuksen kaikki vaiheet hoidetaan edelleen käsin.
Vuonna 2004 Mitchellin suku avasi myös toisen tislaamon,
Kilkerranin, joka myös toimii Campbeltownissa.
Olen kerännyt melko vähän kokemusta Skotlannin alamaiden ja
Campbeltownin viskeistä. Aiemmin tullut oikeastaan maistettua vain paria siltä
seudulta tullutta viskiä. Alkossa viskivalikoimaa tutkiessani tulikin turistua
myyjän kanssa, joka myös osoittautui tämän jalon harrastuksen tukijaksi.
Hänen suosituksestaan päädyinkin sitten vaihtelun vuoksi
Islayn rannoilta Skotlannin alamaille. Kuitenkin melko pelokkain tuntein, sillä
edellinen maistamani alamaan viski, Auchentoshan Valinch, ei ehkä ollut
parhaiten makuuni. Vakuuttelin kuitenkin valintaani hyväksi luvatulla
turpeisuudella, jota viskeissä niin kovin arvostan.
Viski itse:
Viskin kuvaus valmistajan mukaan (jälleen englanniksi):
Colour: Light amber with slight olive highlights.
Nose: Very creamy, vanilla custard. The smoke
develops gradually, like a slow burning log fire, never overpowering but always
reassuring. Our guest taster was reminded of marshmallows toasted on a campfire
- crisp on the outside and sticky sweet in the middle!
Palate: Incredibly well balanced - rich and creamy
with a slight medicinal hint. The smoke is always present, washing over the
palate in waves, like the soft billows of smoke from the kiln.
Finish: The gentle smoke lingers and lingers leaving
you yearning for more!
Tästä kyseisestä Longrow pullotteesta en valitettavasti
löytänyt Jim Murray:n arviointia tuoreimmasta Whisky Biblestä.
Ensimmäistä kertaa Longrowta tislattiin 1973, se on kahdesti
tislattua ja vahvasti turpeista yksimaltaista viskiä. Ensimmäinen tislaus oli
kokeellinen, kun tislaamon toimititusjohtaja päätti todistaa, että on
mahdollista tehdä Islay-tyylistä mallasviskiä mantereen puolella.
Kokeilu tuotti niin erillaisen viskin, että Longrowta
tislattiin jälleen uudelleen muutamaa vuotta myöhemmin ja siitä tuli tärkeä osa
Mitchellin portfoliota. Sen vakiintunut tislaaminen alkoi vuonna 1992. Ohra
jota Longrown valmistuksessa käytetään on täysin turvekuivattua, joka antaa
viskille sen turpeisen ja savuisen aromin.
Pullote ehtikin istua hyllyssäni maistajaa odottamassa melko
pitkään. Viime viikonloppuna olikin hyvä hetki korkata tämä juoma pimeän
syysillan ratoksi, kun oli koolla joukko hyviä ystäviä, jotka jaloa
mallasjuomaa suuresti arvostavat.
Oma (ja ystävieni
näkemys) pullotteesta:
Väri: kullankeltainen
Tuoksu: makea,
pehmeä, häivähdys savua
Maku: makea alku,
savuinen, turpeinen
Jälkimaku: lyhyt,
pippurinen, öljyinen
Tämä viski tuli maisteltua ilman nuotteja, jottei
saisi ennakkokäsityksiä tuotteesta. Tuoksun vähäinen savuisuus hiukan
säikytteli, maussa luvattu savu ja turpeisuus kuitenkin tuli huomattavasti
miellyttävämmin esille.
Tuoksussa ja maussa havaittu makeus ilmeisesti osui myös
hyvin kohdilleen, kun näin jälkikäteen vertaa kokemusta valmistajan antamiin
nuotteihin. Jälkimausta puolestaan olen pitkälti eri mieltä, savu tuntui
haihtuvan kovin nopeasti. Joskin olisin toki voinut toisenkin kaadon ottaa.
Varsin kelvollinen pullote. En ehkä uutta pulloa ostaisi,
mutta varmasti tilaisuuden tullen kokeilen Longrow –sarjan muita pullotteita ja ravintolassa kohdatessani voisin tätäkin uudelleen nauttia.
-Joonas
Muut maistajat: Tommi, Erno, Hannu, Heikki, Tiina, Markus,
Mikko ja Sami
Lähteet:
Mark A. Hoffmann – Viski